Metsäpolitiikka

Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja, MTT, fuusiotoimiston jäsen
5.5.2014

Biotaloudelle uskottavuutta

Muistan lukion äidinkielenopettajani antaneen minulle pitkän miinuksen, kun käytin aineessa kulunutta sanontaa "metsiemme vihreä kulta". Asia palasi mieleeni, kun metsäteollisuus on viime päivinä ilmoittanut jätti-investoinneista.

Nokia-huuma sai metsäteollisuuden näyttämään vanhanaikaiselta. Paperin kysynnän hiipuminen ja teollisuuden siirtyminen kaukomaille vahvistivat käsitystä, että metsillä on kohta enää virkistysarvoa.

Toivon, että jotakin oleellista on nyt muuttunut. Puuraaka-aineen jalostamisesta aiempaa arvokkaammiksi tuotteiksi on puhuttu pitkään, mutta konkreettiset näytöt ovat loistaneet poissaolollaan. Puutahan meillä riittää, eikä kaikkia hakkuumahdollisuuksia hyödynnetä. Eukalyptuksesta saa paperia, mutta onneksi uustuotteet kaipaavat pohjoisen puun kuituja.

Puukerrostalot ovat niiden harvalukuisten esimerkkien joukossa, joiden myötä puulle on löytynyt uudenlaista käyttöä. Huonekaluteollisuus voisi periaatteessa olla merkittävä puun käyttäjä, mutta Ikean maailmanvalloituksesta on varissut Suomeen vain lastuja. Tutkijat ovat maalailleet biomassoille monipuolista käyttöä, mutta konkreettisia biojalostamoinvestointeja on saatu odottaa. Biopolttoaineiden tuotantoon joitakin investointeja on sentään tehty.

Metsäteollisuuden tuoreet investointisuunnitelmat antavat sisältöä ja uskottavuutta biotaloudelle. Puusta arvokkaita jakeita erottava tehdas on lupaus, jonka toivon realisoituvan parin vuoden sisällä. Lisäksi toivon, että kymmenen vuoden päästä nähdään, että investoinnit sysäsivät Suomea ratkaisevalla tavalla kohti biotalousyhteiskuntaa. Toivottavasti olemme nähneet kehityksestä vasta alun.

Luonnonvarakeskus (www.luonnonvarakeskus.fi) on ajankohtaisempi kuin koskaan. On kansallinen etu, että tänne perustetaan luonnonvaraosaamista laajasti kokoava tutkimuslaitos. Kannattaa huomata, että puu on vain yksi Suomessa runsain mitoin käytettävissä oleva biomassa. Maa-, metsä-, riista- ja kalatalous tarjoavat arvoketjuja, joiden varaan Suomen hyvinvointia voi rakentaa. Myös yllättäviä kombinaatiota kannattaa tutkia. Tästä on hyviä näyttöjä esimerkiksi siinä, että puusta saadaan raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle.

Luonnonvarakeskuksen perustaminen on pitkällä: valtioneuvosto käsitteli lakiesityksen 10.4. ja antoi sen eduskunnalle. Esityksen mukaan Luonnonvarakeskuksen toimialana on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen. Tavoitteena on vahvistaa ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvää tutkimusta ja asiantuntemusta, joita tarvitaan biotalouteen perustuvan hyvinvoinnin rakentamisessa.

Eduskunnassa ovat käynnissä valiokuntakäsittelyt. Ensimmäisen kuulemisen perusteella Luonnonvarakeskus herättää kansanedustajien parissa suurta kiinnostusta. He haluavat varmistua siitä, että keskuksella on kyky palvella Suomea niin tutkimuksessa kuin asiantuntijatehtävissä. Luonnonvarakeskuksen rooli kansakunnan muistina seurantojen ja pitkien aikasarjojen kokoajana on laajasti tiedossa, eikä tähän työhön haluta häiriöitä. Toiveena on, että eduskunta ennättäisi käsitellä ja hyväksyä lakiesityksen kesäkuun aikana, jotta uusi laitos voisi käynnistyä vuoden 2015 alussa.

Luonnonvarakeskus on saanut lyhenteen Luke. Lukesta tulee VTT:n jälkeen toiseksi suurin tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 1 700 henkilöä.

Luke-laitoksissa tiedostetaan, että elämme kriittisiä kuukausia. Fuusiovalmistelu vaatii paljon huomiota, mutta perustekeminen ei saa kärsiä. Laadukasta tutkimusta ja asiantuntijatehtäviä sekä osaamisen kehittämistä ja asiakastyötä ei laiminlyödä tulevinakaan kuukausina. Osaamista, tyytyväisiä asiakkaita ja tilauskantaa tarvitaan myös syksyllä 2014, vuonna 2015 ja siitä eteenpäin. Palvelusalkun kokoaminen on avainasemassa asiakastyössä ja rahoituksen hankinnassa. Palvelusalkussa on vanhaa tuttua ja jo alusta alkaen jotain uutta.

Lukessa tiedostetaan, että alan tutkimustarve on kasvussa:

· Globaalit ilmiöt, kärjessä väestönkasvu, ilmastonmuutos sekä raaka-aineiden ja fossiilisen energian ehtyminen, rajaavat ihmisen hyvinvointia yhä rankemmin. Maapallon voimavarat eivät riitä kaikkeen haluttuun, ja vaatimus raaka-aineiden kestävästä käytöstä kasvaa.

· Suomi tarvitsee uusia kasvun siemeniä ja henkisen kunnon vahvistumista. Hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävä julkinen talous ei voi jatkuvasti elää velaksi eikä kauppatase voi jatkuvasti olla alijäämäinen. Jostain pitää saada uutta yritystoimintaa, joka työllistää ja tuottaa vientituloja.

· Suomen vahvuuksia on, että ravinteikas maa ja riittävä vesi puskevat puuta, ruokaa ja muuta biomassaa yli oman tarpeemme. Elintarviketuotannon vastuullisuus on Suomessa huippuunsa hallittu, ja alan tutkimus on monissa vertailuissa osoitettu huipputasoiseksi.

· Suomen toivo on osaavassa, kansainvälisesti hyvin verkottuneeseen tutkijajoukossa ja tutkimuksen tehokkaassa hyödyntämisessä. Kansainväliseen yhteistyöhön turvautumiselle ei ole vaihtoehtoa senkään takia, että Suomen osuus maailman tieteestä on julkaisumittareilla mitaten vain 0,6 – 0,7 %. Suomen Akatemian tieteenala-arvioinneissa suomalainen luonnonvaratutkimus on menestynyt kansainvälisessä vertailussa hyvin.

Luke syntyy tähän ongelmakenttään. Asiakkaiden ongelmat ovat entistä monimutkaisempia. Yhä useammin asiakkaat ja tutkijat ratkovat ongelmaa yhdessä. Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää eri tieteenalojen osaamista yhdistävää tutkimusta ja asiantuntemusta. Ihmiskunnan haasteet lisäävät tarvetta alan tutkimukselle. Uudelle laitokselle tulee ainutlaatuinen asema Euroopassa ja Suomessa.

Luken toimintamallina on yksi luukku, josta asiakas pääsee käsiksi koko osaamiseen. Tehtävänä on vaikuttaa ratkaisevalla tavalla Suomen kehitykseen. Alueellisia kumppanuuksia vahvistetaan siten, että Luke sitoutuu tukemaan alueen kehittämistavoitteita, ja samalla alue sitoutuu infrayhteistyöhön ja rahoitukseen.

Luonnonvara-alan tutkimuksessa fuusio on isoin rakenneuudistus sataan vuoteen. Neljä laitosta tuovat osaamisensa, asiakkaansa, kulttuurinsa ja historiansa yhteen. Perinteet ovat pitkät: MTT täyttää tänä vuonna 116, Metla 97, RKTL 43 ja Tike 21 vuotta. RKTL:n ja Tiken juuret toki ovat syvemmällä riistantutkimuslaitoksessa ja maataushallinnossa.

Luke on asemoitunut hyvin kansallisessa ja kansainvälisessä työnjaossa, tehtävä on selvä ja tekijäjoukko osaava. Tämä tietää Suomelle hyvää.

(julkaistu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen asiakaslehdessä 28.4.2014)

Metla keskustelee | Teeman alkuun