Viranomaistehtävät

Valtakunnan metsien inventointi (VMI)

Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta määrää Metlan tehtäväksi metsävarojen ja metsien terveydentilan seurannan. VMI tuottaa ajantasaista, luotettavaa tietoa Suomen metsien puuston määrästä ja kasvusta, metsien tilasta, hakkuumahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta. VMI:n maastomittausten perusteella tulokset saadaan luotettavasti koko maalle ja suuralueille, esimerkiksi metsäkeskuksille. Mittaukset tehdään ryppäinä sijaitsevilla maastokoealoilla, ja koealarypäistä muodostuva säännöllinen verkko kattaa koko Suomen.  VMI:n mittaustietoja hyödynnetään nyt myös metsäkeskusten  laserkeilaukseen pohjautuvassa metsäsuunnittelussa. VMI:n asiantuntijapalveluille on kasvavaa käyttöä kansainvälisissä tehtävissä kuten EU:n tarvitseman metsätiedon kokoamisen suunnittelussa ja kehitysmaiden inventointien tukemisessa ilmastonmuutokosen hillitsemiseksi.

Metsätilastollinen tietopalvelu

Metsätilastollinen tietopalvelu julkaisee ja kehittää metsäsektoria koskevia tilastoja osana Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan ensijaisesti verkkopalveluissa, ja lisäksi Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja tilastotiedotteissa. Metsätilasto tuottaa viikkotilastoja puukaupasta ja kuukausittain tietoja puukaupasta, hakkuista ja metsätuotteiden ulkomaankaupasta. Vuositasolla metsätilasto tuottaa tietoja mm. metsänhoito- ja metsänparannustöistä, puun teollisesta ja energiakäytöstä sekä metsätalouden kannattavuudesta. Metsätilastoinnin eniten käytetty osa ovat raakapuun hintatiedot. Vuonna 2013 teollisuuspuun kauppatilastoinnin kattavuutta parannettiin ottamalla tilastointiin mukaan myös osa Suomen Sahat ry:n jäsenyrityksistä. Aiemmin tilastointi kattoi vain Metsäteollisuus ry:n jäsenet. Tilastojen saatavuutta parannettiin siirtymällä vapaaseen aineistopolitiikkaan vuoden 2013 lopussa.

Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi

Metsäntutkimuslaitos laskee ja raportoi vuosittain metsätaloudesta ja osin myös muusta maankäytöstä ja  maankäytön muutoksista aiheutuvat hiilinielut ja kasvihuonekaasujen päästöt Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon. Nielu- ja päästöarviot toimitetaan Tilastokeskukselle, joka toimittaa ne edelleen YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja EU:n komissiolle. Vuonna 2013 keskeinen tehtävä oli laskea lopulliset metsittämisestä, metsänhävityksestä  ja metsänhoidosta aiheutuvat päästö- ja nieluarviot Kioton pöytäkirjan ensimmäiselle velvoitekaudelle 2008–2012. Laskentaa kehitettiin edelleen, jotta Suomen raportointi täyttäisi Kioton pöytäkirjassa asetetut velvoitteet.

Metsien terveydentilan seuranta

Suomi on osallistunut vuodesta 1985 ICP Forestin ja vuodesta 1995 EU:n metsien terveydentilan seurantaohjelmiin. Keskeisenä tehtävänä on täyttää kansalliset ja kansainväliset metsien tilaan liittyvät raportointivelvoitteet. Metsien tilan seuranta on jaettu kahteen eri tasoon, joista Laaja-alaisen seurannan (Taso I) tarkoituksena on tuottaa vuosittain yleiskatsaus metsien tilan ja puiden kunnon (neulas- ja lehtikato, värioireet ja tuhot) alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Intensiivisen seurannan (Taso II) avulla seurataan ja tutkitaan erilaisten stressitekijöiden vaikutuksia metsäekosysteemien toimintaan metsien kunnossa tapahtuvien muutosten taustalla olevien syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi.

Metsänjalostus

Metsänjalostustoiminnassa on meneillään pitkän aikavälin jalostusohjelma ”Metsänjalostus2050”, suositusten toimeenpano alkoi vuonna 2013. Lisäksi osallistutaan MMM:n siemenhuolto-ohjelman toteuttamiseen. Valtakunnallinen toteutusvastuu pitkän tähtäyksen metsänjalostusohjelman edistämisestä on hankkeella ”Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat”. Jalostustyön etenemistä seuraa Metsän­tutkimuslaitoksen asettama Metsänjalostuksen neuvottelukunta.

Metsäpuiden geenivarat

Suomen metsien geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisestä huolehdittiin Kansallisen kasvigeenivaraohjelman mukaisesti. Käytännön työt sisältävät geenivarojen kartoittamisen, geenireservimetsäverkoston luomisen, sivupuulajien kokoelmien perustamisen ja ylläpidon sekä tiedottamisen. Tehtävään liittyy runsaasti kansainvälistä yhteistyötä ja raportointia kansainvälisille prosesseille. Vuonna 2013 osallistuttiin aktiivisesti NordGenin, EUFORGENin sekä FAOn alaisen ITWG-FGR toimintaan. Kotimaassa osallistuttiin Nagoyan pöytäkirjan (geenivarojen saatavuus ja hyötyjen oikeudenmukainen jako) sekä siihen liityvän EU-asetuksen toimeenpanon valmisteluun. Metsägeneettinen rekisteri huolehtii jalostusaineistojen, metsägeneettisen tutkimuksen aineistojen sekä pluspuiden (metsänviljelyaineistojen lähtöaineisto) dokumentoinnista ja tietojen säilyttämisestä. Tietoja tarvitsevat metsänjalostajat, tutkijat sekä metsänviljelyaineiston kauppaa valvovat viranomaiset. Metsägeneettisen rekisterin tietokanta siirrettiin uuteen ympäristöön joka mahdollistaa yhteydet muihin tietokantoihin ja helpottaa tietojen saatavuutta.

Metsätuhotietopalvelu

Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on seurata metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä. Metsätuhotietopalvelu hoitaa metsätuhoihin liittyvää palvelu- ja neuvontatoimintaa. Metsäkeskukset ja metsälautakunnat sekä ne valtion virastot ja laitokset, joilla on hallinnassaan metsäalueita, ovat velvollisia avustamaan Metsän­tutkimuslaitosta tehtävän suorittamisessa. Seurannan tuloksista toimitetaan vuosittain selvitys maa- ja metsätalousministeriölle. Metsäpatologian tutkimus keskittyy pääasiassa metsien sienitauteihin, metsäeläintieteen tutkimus puolestaan metsien hyönteis- ja selkärankaistuhoihin kuten hirvi- ja myyrätuhoihin. Useissa tutkimushankkeissa selvitetään myös maaperä- ja ilmastotekijöiden sekä ihmisen toiminnan vaikutuksia metsäekosysteemiin.

Vuoden 2013 tuhotiedotteet

Kasvinsuojeluaineiden tarkastus

Toiminnan tavoitteena on metsätalouden käyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden biologisen tehokkuuden ja käyttökelpoisuuden tarkastus hyvän testaustoiminnan mukaisesti. Menettely perustuu lakiin kasvinsuojeluaineista sekä Euroopan unionin direktiiviin. Valmisteen käyttötarkoituksesta riippuen tarkastus tehdään useampivuotisina kenttä­kokeina, kasvihuone- tai laboratoriokokeina. Kokeiden perusteella selvitetään valmisteen teho haluttuun kohteeseen, sopivat käyttömäärät ja -ajankohdat sekä kasvatettavien kasvien vioitusriskit. Tietoja tarvitaan valmisteiden rekisteröintiä varten ja osana valmisteiden käyttöohjeiden laadintaa. Lisäksi hankkeella on valmiudet tehdä markkinoilla olevien kasvinsuojeluaineiden käyttötutkimusta neuvonnan, koulutuksen ja sitä kautta ammatinharjoittajien hyväksi.

Puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät

Tehtävät koostuvat puutavaran mittaukseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisesta virallisella mittauksella, puutavaran tehdasmittauksen valvonnasta ja asiakkaiden avustamisesta mittaukseen liittyvissä asioissa. Työpanokseltaan merkittävin on tehdasmittauksen valvonta, jolla varmistetaan kaikkien mittauspaikkojen säännösten mukaiset toimintatavat ja luotettavuus puutavaran mittauksessa.

Metlalla on lakisääteinen tehtävä puutavaranmittauksen kehittäjänä. Vuoden 2013 puolivälissä voimaan tulleen puutavaran mittauslainsäädännön mukaisesti Metlan uutena tehtävänä on puutavaran mittausta koskevien määräysten antaminen. Määräyksenantovaltuus koskee puutavaran mittauksessa käytettäviä yleisiä muuntoluvuista.

Vuonna 2013 saatiin päätökseen puutavaran mittauslainsäädännön uudistaminen. Metla avusti maa- ja metsätalousministeriötä lakiesityksen viimeistelyssä eduskuntakäsittelyn aikana. Metlan johdolla viimeisteltiin puutavaran mittausmenetelmien ja –laitteiden vaatimuksia koskevan maa- ja metsätalousministeriön asetus, joka tuli voimaan samanaikaisesti lain kanssa. Metla antoi kaksi määräystä koskien puutavaran mittaukseen liittyviä yleisiä muuntolukuja.   

Lisätietoa