Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsästä hyvinvointia

 18.12.2014
< Takaisin etusivulle

Luontosuhde muovautuu myös kaupungeissa

Suomalaisilla sanotaan olevan syvä luontosuhde. Se ei kuitenkaan liity pelkästään metsiin tai tuhansiin järviimme. Yhä useammin luontosuhteen perusta luodaan kaupungeissa.

Kaupunkien metsiköt, rannat, kalliot, viljelykset, puistot, pihat ja purot antavat asukkaille kosketuksen luontoon. Esimerkiksi kaupunkiviljelyn suosio näkyy niin Suomessa kuin maailman metropoleissakin.

Kaupunkiväestön kulttuuristen taustojen moninaistuessa kaupunkiluonto saa yhä uusia merkityksiä. Luontoalueet sekä erilaiset rakennetussa ympäristössä viihtyvät eläimet voivat olla niin ilahduttavia, pelottavia, kiusallisia kuin pyhiäkin sen mukaan, missä kulttuurissa ihminen on kasvanut.

Erilaisten elämäntyylien ja ympäristöjen vuorovaikutus näkyy myös kaupunkiluonnon käyttötavoissa: joissakin kulttuureissa hautausmaita käytetään perinteisesti eväsretkipaikkoina ja puistoja koko suvun kokoontumiseen. Uudet luonnonkäyttömuodot rikastavat suomalaista kulttuuria, mutta voivat luoda myös ristiriitoja.

Kaupunkiluonnosta on kiinnostuttu erilaisia hyötyjä tuottavien ekosysteemipalveluiden lähteenä yhä enemmän. Luontoalueet hyödyttävät ihmisiä muun muassa imeyttämällä hulevesiä, suojelemalla tulvilta, tasaamalla kaupungin lämpötiloja ja ylläpitämällä maaperän rakennetta.

Hyvä kaupunkiympäristö ei synny itsestään.

Kaupunkiluonnolla on myös ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä erityinen merkitys. Luontoympäristöt voivat kannustaa ihmisiä liikkumaan enemmän ja hankkimaan luontokokemuksia osana arkeaan – ympäristö voi esimerkiksi houkutella valitsemaan kulkureitin puiston läpi tai polkupyörän kulkuvälineeksi työmatkalla. Laajat virkistysalueet hyvien kulkuyhteyksien päässä tarjoavat mahdollisuuden useampituntisiin retkiin.

Hyvä kaupunkiympäristö ei synny itsestään. Miellyttäviä ja terveellisiä ympäristöjä pystytään tuottamaan, kun niiden suunnittelussa tehdään yhteistyötä alueen erilaisten nykyisten ja mahdollisten tulevien käyttäjien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Käyttäjien paikallistuntemus auttaa muun muassa luonnon terveysvaikutuksia koskevan tutkimustiedon soveltamisessa alueen suunnitteluun. Yhteistyössä voidaan löytää tapoja muokata kaupunkiympäristöä sellaiseksi, että se kannustaa myös lapsia ja ikääntyneitä ylläpitämään omaa hyvinvointiaan lähiluonnossa liikkumalla.

Lisätietoja
  • Tutkija Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus (SYKE), p. 0295 251 109, maija.faehnle(a)ymparisto.fi
  • Aiheesta lisää Hyvinvointia metsästä -kirjassa: Faehnle, M., Kopperoinen, L., Tyrväinen, L., Löfström, I., Lyytimäki, J., Itkonen, P., Söderman, T., Välimaa, I. 2014. Kaupunkiluonto on lähellä. Teoksessa: Tyrväinen, L. ym. (toim.) Hyvinvointia metsästä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. s. 75–84.

< Takaisin etusivulle
Kuva: Metla/Erkki Oksanen