Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsänhoito

3/2014
Tutkittua
Laatuharvennus on valttia nuorissa männiköissä
Kuva: Pentti Niemistö

Laatuharvennus ensiharvennuksena on paras viljely­männikön kasvatus­vaihto­ehto kierto­ajasta tai puuntuot­tajan korko­vaati­muk­sesta riippumatta. Erityisen hyvin laatu­harvennus sopii energia­puuhar­ven­nukseen, kunhan sitä ei tehdä liian voimak­kaana. Laadukasta puustoa kannattaa kasvattaa 5-10 vuotta tavanomaista vanhemmaksi. Haluttaessa voidaan puuston laatua parantaa edelleen ensi­harven­nuksen yhteydessä tehtävällä pysty­karsinnalla.

Lue lisää >

Yläharvennus sopii hoidettuihin kasvatusmetsiin

Yläharvennus soveltuu hoide­ttujen varttu­neiden männi­köiden ja kuusi­koiden harven­nus­ta­vaksi. Ylähar­ven­nus lisää puiden kasvua enemmän kuin vastaa­vasti alahar­ven­netuissa metsiköissä, eri­tyi­sesti männi­köissä. Ylähar­vennus lisää myös harven­nus­ker­tymää ja eri­tyi­sesti tukkipuun osuutta harven­nus­ker­ty­mässä.

Tulokset saatiin kestokokeilta, joissa samassa metsikössä eri koealoille tehtiin harven­nukset joko ala- tai yläharven­nuksena. Harven­nusten jälkeen puuston pohja­pinta-ala oli samalla tasolla molem­milla harven­nus­ta­voilla. Harvennus­voimakkuudet ovat olleet suhteel­lisen lieviä (10–30 %) nyky­käy­täntöön verrattuna.

Lue lisää >
Lisää uutiskirjeitä

Kaikki uutiskirjeet >
Metsänhoidon uutiskirjeet >

Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >

Tutkittua
Harvennuskerrat kuusikossa

Harvennushakkuilla saadaan tuloja ja paran­netaan kasva­tet­tavan puuston kasvu­olo­suh­teita. Mutta kuinka monta kertaa kuusi­koita kannattaa harventaa? Hoidetussa metsässä eri harvennus­kerrat tuottavat puun­tuo­tannon ja kannat­ta­vuuden näkö­kul­masta hyvän tuloksen, mutta eroja syntyy tukkipuun tuotok­sessa ja tuho­ris­keissä.Kuusi on talo­udel­li­sesti kannat­tavin kasva­tettava viljely­puu­laji tuoreilla kankailla ja sitä ravin­teik­kaam­milla kasvu­pai­koilla. Kun istutus­kuusikko on taimik­ko­vaiheessa hoidettu hyvin, voidaan harven­nukset tehdä eri tavoilla, jotka kaikki voivat tuottaa puuntuo­tan­nol­li­sesti hyvän tuloksen. Hoidetussa ja hyvä­kun­toi­sessa viljely­kuusi­kossa puun­tuo­tos­kyky säilyy korkeana myös varttu­neem­malla iällä, joten runko­puun tuotosta voidaan edelleen kasvattaa käyttä­mällä nykyistä pidempiä kierto­aikoja. Samalla myös pääte­hak­kuussa saatavan tukin järeys kasvaa.  

Lue lisää >

Hyvin voimakkaat harvennukset ovat riski varttuneissa metsissä

Harvennus­kertymän ja hakkuutulojen kasvat­ta­minen houkut­tavat voimak­kai­siin harven­nuk­siin ja suurim­pien puiden poista­miseen. Myös siirty­mä­vaiheen hakkuut tasa­ikäi­sestä metsästä kohti eri-ikäis­raken­netta voivat johtaa voimak­kai­siin harven­nuksiin. Voimakkaat harven­nukset kuitenkin alentavat suuresti puuston kasvua ja tuho­riski lisääntyy etenkin kuusikoissa. Voimakkaissa harvennuksissa saadaan suuremmat hakkuukertymät ja kantorahatulot. Voimakkaiden harvennusten kannattavuutta puoltavat talouslaskelmat, joiden mukaan tukkipuun koon saavuttaneet puut kannattaisi poistaa voimakkaissa yläharvennuksissa.

Toinen motiivi voimakkaisiin harvennuksiin on ns. siirtymähakkuut, jolloin siirrytään tasa­ikäisen metsän kasva­tuk­sesta eriraken­teisen metsän kasva­tukseen. Siirtymä­hak­kuissa poistetaan suurimmat tukkipuut ja luodaan paremmat olosuh­teet pienempien puiden kasvulle ja metsän uudistumiselle.

Lue lisää >
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita