Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsänhoito

25.11.2014
< Takaisin etusivulle

Laatuharvennus on valttia nuorissa männiköissä

Laatuharvennus ensiharvennuksena on paras viljelymännikön kasvatusvaihtoehto kiertoajasta tai puuntuottajan korkovaatimuksesta riippumatta. Erityisen hyvin laatuharvennus sopii energiapuuharvennukseen, kunhan sitä ei tehdä liian voimakkaana. Laadukasta puustoa kannattaa kasvattaa 5-10 vuotta tavanomaista vanhemmaksi. Haluttaessa voidaan puuston laatua parantaa edelleen ensiharvennuksen yhteydessä tehtävällä pystykarsinnalla.

Männiköissä kannattaa tehdä aikainen laatuharvennus

Nuoressa männikössä oksanpaksuus ja puun kasvunopeus riippuvat toisistaan – mitä paksumpi puu sitä paksummat oksat. Viljelymännyn tulevaa jalostusarvoa alentavat rungon oksaisuus ja taimivaiheen nopean kasvun tuloksena syntyvä ”höttö” nuorpuu ytimen ympärillä. Ongelma koskee laajasti nykyisiä harvennusmänniköitä. Vain karuilla kasvupaikoilla tai alusta asti hyvin tiheissä männiköissä vältytään laatuongelmilta.

Nuoria männiköitä harvennetaan aivan liian vähän.

Nuoria männiköitä harvennetaan aivan liian vähän. Usein ajatellaan, etteivät harvennusrästit olisi ongelma männyn laadulle, koska puuston tiheyden tiedetään vähentävän oksikkuutta. Ensiharvennusten myöhentämisen uskotaan myös parantavan kannattavuutta, koska puuta kertyy runsaammin ja hakattavien runkojen keskikoko kasvaa aikaisiin harvennuksiin verrattuna. Uusi tutkimus kyseenalaistaa molemmat päätelmät. Koko kiertoaika ja tuotetun puun arvo huomioiden männiköissä kannattaa tehdä aikainen laatuharvennus 11–12 metrin pituusvaiheessa. Tällä tavoin koko kiertoajassa tuotetun tukkipuun määrä lisääntyy, kun taas viivästetty ensiharvennus lisää kuitupuun tuotosta.

Laatuharvennus on tehtävä riittävän ajoissa

Laatua korostava ensiharvennus on tehtävä riittävän aikaisin, viimeistään noin 12 metrin pituudessa. Muuten oksikkaat päävaltapuut syrjäyttävät hieman pienemmät laatupuut. Liian myöhään vapautettuja laatupuita uhkaa kasvun taantuminen ja lumituhot. Erityisen hyvin laatuharvennus sopii energiapuuharvennukseen, kunhan sitä ei tehdä liian voimakkaana.

Liian myöhään vapautettuja laatupuita uhkaa kasvun taantuminen ja lumituhot.

Runkoluku voi siis jäädä melko korkeaksi, selvästi yli tuhanteen runkoon hehtaarilla, mikä voi johtaa kolmeen harvennuskertaan ennen päätehakkuuta. Koska laatuharvennus tehdään ajoissa, jää harvennuksessa kertyvä puumäärä, etenkin ainespuumäärä, tavallista ensiharvennusta pienemmäksi. Pieni kertymä lisää puunkorjuun kustannuksia kuutiometriä kohden, mutta toisaalta metsikön suurimpien puiden poisto parantaa hakkuun kannattavuutta.

Laatuharvennuksella saadaan eniten tukkipuuta

Puuston tilavuuskasvu ei alentunut, vaikka ensiharvennuksessa poistettiin isoja puita. Puuston kasvu perustui mitattuun tietoon 55 vuoden ikään asti. Kehitys päätehakkuuseen eri kiertoajoilla ennustettiin kasvumalleilla. Suurin tukkipuun tuotos saavutetaan laatuharvennuksella. Viivästetty ensiharvennus sen sijaan tuottaa eniten kuitupuuta.

MT-männikön kokonaistuotos puutavaralajeittain 80 vuoden kiertoajassa.

Edullisin kiertoaika pitenee laadun parantuessa ja lyhenee korkovaatimuksen kohotessa

Laatuharvennus oli taloudellisesti kannattavin vaihtoehto 2-4 prosentin korkokannoilla tarkasteltuna. Kahden prosentin korkoon tyytyvän metsänomistajan kannattaa kasvattaa männikkö 80-vuotiaaksi. Viimeinen harvennus 60-vuotiaana kannattaa tehdä, mutta jokseenkin yhtä hyvään tulokseen päästään ilman tätä harvennustakin, mutta silloin edullisin kiertoaika on 75 vuotta ja tukkien koko pienempi. Kolmen prosentin korkokannalla MT-männikkö kannattaa ”laatuharventaa” kaksi kertaa ja uudistaa jo 65-vuotiaana. Pystykarsittuna se kannattasi harventaa kolme kertaa ja kasvattaa 75-vuotiaaksi, mutta silti pelkkä laatuharvennus ja lyhyempi kieroaika johtivat parempaan tulokseen. Yli 3 prosentin korolla edullisin kiertoaika olisi 60 vuotta tai sen alle.

Alaharvennuksessa ja viivästetyssä harvennuksessa huippulaatu jää saamatta.

Kolmen prosentin korkokannalla pystykarsinnalla päästiin tällöin yhtä hyvään kannattavuuteen kuin pelkällä laatuharvennuksella, mutta pienemmällä korkovaatimuksella pystykarsinta ja pitkä, jopa 85 vuoden kiertoaika oli edullisin. Karsinnan kustannusten kattaminen edellyttää, että karsittujen tyvitukkien hinta on päätehakkuussa noin 1,5-kertainen karsimattomiin verrattuna.  Laadultaan parhaat männiköt kannattaa harventaa vielä 60-vuotiaana ja kasvattaa järeiksi.

Tulokset perustuvat yli 25 vuotta seurattuun kokeeseen tuoreen kankaan männikössä, jossa ensiharvennus toteutettiin kolmella eri harvennustavalla alaharvennuksena”, ”laatuharvennuksena” ja ”yläharvennuksena”. Yläharvennetuilla koealoilla tehtiin pystykarsinta laadun parantamiseksi. Näiden lisäksi kokeeseen kuuluu kymmenen vuotta myöhemmin tehty ”viivästetty ensiharvennus”. Ensiharvennus ja myöhemmät harvennukset tehtiin kaikissa tapauksissa metsänhoitosuositusten mukaisella voimakkuudella perustuen puuston valtapituuteen ja pohjapinta-alaan. Laadukkaita A-tyviä tuotetaan luonnollisesti eniten pystykarsinnalla, mutta myös laatuharvennus tuottaa niitä ilman karsintaa. Alaharvennuksessa ja viivästetyssä harvennuksessa huippulaatu jää saamatta.

Lisätietoja

< Takaisin etusivulle