Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsänhoito

25.11.2014
< Takaisin etusivulle

Harvennuskerrat kuusikossa

Harvennushakkuilla saadaan tuloja ja parannetaan kasvatettavan puuston kasvuolosuhteita. Mutta kuinka monta kertaa kuusikoita kannattaa harventaa? Hoidetussa metsässä eri harvennuskerrat tuottavat puuntuotannon ja kannattavuuden näkökulmasta hyvän tuloksen, mutta eroja syntyy tukkipuun tuotoksessa ja tuhoriskeissä.Kuusi on taloudellisesti kannattavin kasvatettava viljelypuulaji tuoreilla kankailla ja sitä ravinteikkaammilla kasvupaikoilla. Kun istutuskuusikko on taimikkovaiheessa hoidettu hyvin, voidaan harvennukset tehdä eri tavoilla, jotka kaikki voivat tuottaa puuntuotannollisesti hyvän tuloksen. Hoidetussa ja hyväkuntoisessa viljelykuusikossa puuntuotoskyky säilyy korkeana myös varttuneemmalla iällä, joten runkopuun tuotosta voidaan edelleen kasvattaa käyttämällä nykyistä pidempiä kiertoaikoja. Samalla myös päätehakkuussa saatavan tukin järeys kasvaa.  

Suurempi tukkipuun tuotos saadaan kolmella harvennuksella

Malleihin perustuvissa laskelmissa vertailtiin eri harvennusohjelmien ja kiertoaikojen tuotos- ja tuottovaikutuksia kuusikoissa.  Kolme harvennusta, joista toinen ja kolmas harvennus tehtiin yläharvennuksina, johti suurimpaan vuotuiseen puuntuotokseen. Erityisesti tukkipuun tuotos oli suurin kolmen harvennuksen ohjelmalla. Kaksi harvennusta johti 16 prosenttia pienempään vuotuiseen tukkipuun tuotokseen ja yksi harvennus 29 prosenttia pienempään tukkipuun tuotokseen. Yhden harvennuksen kasvatusohjelma kiertoaika oli lyhyempi, joten puusto ei ehtinyt järeytyä samaan tapaan kuin pidemmän kiertoajan ja useamman harvennuksen kasvatusohjelmassa.

Ei suurta eroa kannattavuudessa harvennuskertojen välillä

Yhden, kahden tai kolmen harvennuksen kasvatusohjelma tuotti hoidetuissa kuusikoissa lähes saman taloustuloksen kolmen prosentin korkokannalla paljaan maan arvona. Vaikka kolme harvennusta tuotti tukkipuuta selvästi enemmän kuin yksi harvennus, niin lyhyemmän kiertoajan ja aikaisempien päätehakkuutulojen ansiosta ero paljaan maan arvossa oli vain neljä prosenttia. Eri kasvatusvaihtoehtojen taloustulokseen vaikuttavatkin ratkaisevasti puutavaralajien väliset hintasuhteet ja laskemassa sovellettava korkokanta. Pienillä laskentakorkokannoilla nettotulojen suuruus on merkittävämpi tekijä kuin tulojen ajoittuminen. Tällöin paljon ainespuuta tuottava kolmen harvennuksen kasvatusohjelman on kannattavin. Korkeammilla laskentakoroilla taas lyhyt kiertoaika ja aikaiset päätehakkuutulot ovat kannattavin vaihtoehto.

Vuotuinen puuntuotos ja taloudellinen kannattavuus paljaan maan arvona kuusikon eri harvennuskäsittelyillä

Tuhoriskit ja ilmastonmuutos vaikuttavat harvennuksiin

Pahimmat tuhon aiheuttajat kuusikoissa ovat juurikääpä ja sen seuraustuhot sekä tuuli.

Kuusen kasvatukseen liittyy kuitenkin riskejä, jotka on harvennuksia pohdittaessa otettava huomioon. Pahimmat tuhon aiheuttajat kuusikoissa ovat juurikääpä ja sen seuraustuhot sekä tuuli. Erityisesti kiertoajan pidentyminen lisää tuhoriskejä kuusikoissa. Kuusikoiden harvennukset olisi hyvä tehdä talvella maan ollessa jäässä, jotta vältetään juuristovaurioita, joka altistaa juurikäävän leviämiseen. Ilmastonmuutoksen myötä hyvät talviset korjuuolosuhteet saattavat tulevaisuudessa käydä nykyistä harvinaisemmiksi erityisesti maan eteläosissa. Tällöin harvennuskertojen määrä kannattaa pitää mahdollisimman pienenä.

Tulokset perustuvat MOTTI-ohjelmistolla tuotettuun esimerkkilaskelmaan, jossa vertailtiin eteläsuomalaisen tuoreen kankaan istutuskuusikon vaihtoehtoisia kasvatusohjelmia. Kaikissa vaihtoehdoissa uudistaminen, varhaisperkaus ja taimikonharvennus tehtiin nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisesti.  Kahden harvennuksen kasvatusohjelmassa harvennukset tehtiin alaharvennuksina harvennusmallien mukaisesti ja päätehakkuu puuston saavuttaessa 28 cm keskiläpimitan 63 vuoden iällä.

Kolmen harvennuksen ohjelman tavoitteena oli tuottaa järeää hyvälaatuista tukkia pidemmällä kiertoajalla puustoa toistuvasti harventaen. Toinen ja kolmas harvennus tehtiin yläharvennuksena tukkikertymän lisäämiseksi ja harvennustulojen kasvattamiseksi. Metsikkö päätehakattiin, kun puuston läpimitta ylitti 30 cm 76 vuoden ikäisenä. Yhden harvennuksen ohjelman tavoitteena oli varautua huonoihin korjuuolosuhteisiin ja välttää korjuuvaurioita ja tuhoriskejä tekemällä vain yksi harvennus ja kasvattamalla puustoa normaalia lyhyemmällä kiertoajalla. Päätehakkuu tehtiin 55-vuotiaana, jolloin puuston keskiläpimitta oli 25 cm. 

Lisätietoja:

< Takaisin etusivulle
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita