Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsäsuunnittelu

11.12.2014
< Takaisin etusivulle


Metsäbiotaloutta käytäntöön metsien aktiivisen ja monimuotoisen käytön suunnittelulla

Kuva: Metla/Merja Lindroos.

Metsäbiotalouden tavoitteena on metsien aktiivinen ja monipuolinen käyttö. Tulevaisuudessa metsänomistajat voivat saada tuloja puunmyynnin lisäksi luontoarvokaupasta, käyttöoikeuksien (metsästys, virkistyskäyttöreitit) tai maiseman vuokrauksesta, metsien ei-puuaineisista tuotteista, hiilensidonnasta ja terveysvaikutuksista. Metsäsuunnittelutekniikoiden ja toimintamallien avulla voidaan sovittaa näitä metsien eri käyttömuotoja yhteen ottaen huomioon sekä yhteiskunnan että maanomistajien näkökulmat.

Suomen hallitus on sitoutunut Suomen biotalousstrategiassa luomaan biotalouden kasvulle kilpailukykyisen toimintaympäristön ja turvaamaan biotalouden tarvitsemien uusiutuvien luonnonvarojen saatavuuden. Toimenpiteinä mainitaan muun muassa luonnonvaroja koskeviin päätöksiin ja lainsäädäntöön vaikuttaminen EU:ssa sekä aluesuunnittelun kehittäminen.

Viime vuosina metsiä on yhä enemmän varattu muuhun kuin puuntuotantoon muun muassa EU:n lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin vedoten. Metsä- ja kitumaasta on jo nyt kokonaan puuntuotannon ulkopuolella lähes 14 prosenttia. Lisäksi edelleen metsätalouskäytössä oleville alueille on alettu määritellä muun muassa maakunta- ja yleiskaavoissa metsien käyttöä koskevia hallinnollisia rajoituksia. Rajoitetussa puuntuotannossa on yhteensä yli 10 prosenttia metsä- ja kitumaasta.

"Herra Pääministeri."

Metsäntutkimuslaitos julkisti Metsäpäivien yhteydessä Helsingissä 7.11.2014 pamfletin Metsävisio 2014.

Siinä joukko Metlan tutkijoita antoi kevään 2015 hallitusneuvottelijoille ideoita hallitusohjelmaan ja metsäalaa koskeviin politiikkaohjelmiin. Kirjassa esitettävät ajatukset ovat kirjoittajien omia, eivätkä edusta Metsäntutkimuslaitoksen virallista kantaa.

Professori Tuula Packalen pyytää pääministeriltä, että metsien käytön suunnittelua ja hallintoa kehitettäisiin vastaamaan nykyistä paremmin myös kansallisen biotalousstrategian mukaisia raaka-ainetarpeita. Metsävisio 2014, s. 34–35.

Yleiskaavarajoitteisiin liittyy usein lisävaatimus hakea kunnalta maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa maisematyölupaa hakkuita suunniteltaessa.  Lisäksi kaikkien hakkuita suunnittelevien on tehtävä metsälain mukainen metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskukselle. Asiointi monella luukulla lisää hallinnon kustannuksia ja siten myös raaka-aineen tuotantokustannuksia. Vaihtoehtona maankäyttö- ja rakennuslain alaiselle maan käytön suunnittelulle ja hallinnolle olisi metsien osalta metsäsuunnittelu, jossa on uuden metsälain myötä aiempaa laajempi keinovalikoima eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi.

Tässä uutiskirjeessä kerrotaan uusista suunnittelutekniikoista ja niihin liittyvistä toimintamalleista.  Kainuun ja Kuusamon maisemamaakunnassa kokeiltiin herkkyysluokitusta, jonka avulla metsäsuunnittelussa voidaan kohdentaa maisemanhoitoon liittyviä toimenpiteitä ja perustella yhteiskunnan kannustimia kohteille, jotka ovat muutoksille herkkiä. Lounais-Lapissa testattiin toimintamallia, jossa maanomistajille tuotettiin uutta tietoa heidän omistamistaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaista kohteista. Myös kansainvälisen päätöstukijärjestelmiä koskeneen vertailun perusteella Suomella on hyvät valmiudet tukea metsien aktiivista ja monimuotoista käyttöä metsäsuunnittelun keinoin.

Lisätietoja

< Takaisin etusivulle
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita