Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsäsuunnittelu

11.12.2014
< Takaisin etusivulle

Kainuun ja Kuusamon maisemamaakuntaan metsämaiseman herkkyysluokitus

Kainuun ja Kuusamon maisemamaakuntaan, kymmenen kunnan alueelle on juuri valmistunut indeksi, joka kuvaa visuaalisen metsämaiseman herkkyyttä muutoksille.  Indeksistä johdetun herkkyysluokituksen avulla voidaan maisemanhoitotoimenpiteitä kohdistaa maisemallisesti herkille alueille. Luokituksen perustana on malli, jossa maisemallisen herkkyyden pääkriteerejä ovat näkyvyys, käyttöpaine ja vetovoimaisuus.
Kuva: Metla/Ron Store.

Herkkyysmallinnus kuvaa sitä, kuinka herkkä tai kestävä kohde on maiseman muuttumiselle

Herkkyysindeksi laskettiin paikkatietojärjestelmässä hyödyntäen olemassa olevia paikkatietoaineistoja, kuten maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja numeerista korkeusmallia, virkistysreitti- ja -rakenneaineistoja, Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskusten aineistoja tärkeistä luontokohteista sekä Metsäntutkimuslaitoksen Valtakunnan metsien inventointiin perustuvia aineistoja.

Herkkyysmallinnus ei perustu puustotietoihin eikä indeksi suoraan kuvaa maiseman kauneutta vaan sitä, kuinka herkkä tai kestävä kohde on maiseman muuttumiselle.

Laskennassa paikkatietoaineistot jalostettiin herkkyyttä kuvaaviksi kriteereiksi ja yhdistettiin herkkyysmallin painokertoimien mukaisesti. Kriteerien tuottamisessa hyödynnettiin muun muassa erilaisia näkyvyys- ja läheisyys- sekä naapurustoanalyysejä. Laskennan lopputuloksena saatiin ruutukohtainen herkkyysindeksi, josta varsinainen herkkyysluokitus johdettiin eri alueille.

Indeksi laskettiin talouskäytössä oleville metsämaille ja se sai arvoja 0 ja 100 väliltä (0 = maisemallisesti äärimmäisen kestävä ja 100 maisemallisesti äärimmäisen herkkä). Laskentayksikkönä oli 250 x 250 metrin ruutu. Ruudukosta muodostui koko alueen kattava pinta, joka on käytännöllistä esittää karttamuodossa.

Kainuun ja Kuusamon maisemamaakunnan herkkyysindeksi laskettiin Posion, Kuusamon, Taivalkosken, Suomussalmen, Puolangan, Hyrynsalmen, Ristijärven, Paltamon, Kuhmon ja Sotkamon kuntien alueille. Laskentamenetelmää voidaan soveltaa myös muissa maisemamaakunnissa.

Indeksistä johdetun, alueellisesti kattavan herkkyysluokituksen avulla voidaan määrittää maisemallisesti herkimmät alueet, jolloin metsikkötason maisemanhoitotoimenpiteitä sekä niihin tähtääviä kannustimia voidaan kohdentaa kustannustehokkaammin ja vaikuttavammin. Esimerkiksi käytännön metsäsuunnittelussa tarkemmat maastoinventoinnit ja maiseman huomioon ottavien hakkuiden suunnittelu voidaan kohdistaa maisemallisesti tärkeille alueille. Vastaavasti maisemallisesti vähämerkityksisillä alueilla maisemanhoitoon ja sen suunnitteluun voidaan panostaa vähemmän tai ei lainkaan.

Metsäntutkimuslaitos toteutti tutkimuksen yhteistyössä käytännön organisaatioiden (Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Kainuun ELY-keskus ja Kainuun liitto) ja Oulun yliopiston kanssa. Herkkyysluokitusta sovellettiin käytäntöön yhdessä alueen metsä- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa.

Herkkyysindeksin ja siitä johdetun alueiden herkkyysluokituksen perustana toimi tutkijoiden laatima herkkyysmalli. Mallissa maisemallista herkkyyttä kuvattiin kolmella pääkriteerillä, joita edelleen tarkennettiin alakriteerien avulla. Pääkriteereitä olivat näkyvyys, käyttöpaine ja maiseman vetovoimaisuus.

METSÄMAISEMAN HERKKYYSINDEKSI. Alkuperäisellä 250 resoluutiolla (vas.) ja tarkennetulla 25 metrin resoluutiolla (oik.) tehty maiseman herkkyysluokitus. Indeksi laskettiin talouskäytössä oleville metsämaille ja se sai arvoja 0 ja 100 väliltä (0 = maisemallisesti äärimmäisen kestävä ja 100 maisemallisesti äärimmäisen herkkä). Klikkaa kuva suuremmaksi.

Mallilla lasketut arvot vastasivat hyvin asiantuntijoiden tekemiä arvioita

Herkkyysmallin tuottamien tulosten oikeellisuutta arvioitiin vertaamalla asiantuntijoiden tekemien herkkyysarviointien tuloksia mallilla laskettuihin tuloksiin. Vertailu tehtiin 30 satunnaisesti valitusta testiruudusta.  Mallilla lasketut arvot vastasivat suhteellisen hyvin asiantuntijoiden arvioita. Keskimäärin asiantuntijoiden arviot olivat noin 8 yksikköä pienempiä kuin mallilla lasketut arvot testiruutujen herkkyysarvojen vaihdellessa 10 ja 92 välillä.

Herkkyysluokitusmenetelmän laskentarutiineista tehtiin myös toinen versio, jonka avulla laskennan resoluutiota pystyttiin tarkentamaan 250 metristä 25 metriin. Tämän resoluution ennakoitiin toimivan paremmin esimerkiksi metsäsuunnittelun yhteydessä sekä matkailualueilla tehtävässä pienipiirteisemmässä maisemasuunnittelussa.

Testit Kuusamossa Rukan matkailualueella osoittivat, että laskenta on teknisesti mahdollista toteuttaa myös tarkennetulla resoluutiolla. Lisätutkimuksia tarkennetun resoluution tulosten luotettavuudesta ja käyttökelpoisuudesta metsäsuunnittelussa tehdään parhaillaan.

Lisätietoja
  • Tutkija Ron Store, p. 029 532 3423, ron.store(a)metla.fi
  • Tutkimusasiantuntija Eeva Karjalainen, p. 029 532 2146, eeva.karjalainen(a)metla.fi    

< Takaisin etusivulle