Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsäsuunnittelu

11.12.2014
< Takaisin etusivulle

Metsäsuunnitteluohjelmistot vastaavat melko hyvin päätöstuen tarpeisiin – Suomessa ollaan monia muita maita pidemmällä

Kansainvälisessä, 26 maata käsittävässä tutkimuksessa tarkasteltiin metsien käytön päätöstukeen liittyviä laskentatyökaluja ja sitä, minkälaisiin päätösongelmiin niitä voidaan käyttää. Suomi erottui edukseen edistyneillä strategisen tason suunnitteluprosesseilla, joissa sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen on yleistä.

Metsien käyttöön liittyviä päätöksentekotilanteita voidaan luokitella usealla eri tavalla

Puunmyyntipäätös on suomalaisille metsänomistajille luultavasti tyypillisin metsien käyttöön liittyvä päätöstilanne. Päätös tehdään yksin, yhdessä puolison tai perheen kanssa tai päätöksentekoa avustavan ammattilaisen tuella. Metsäsuunnitteluasioissa tyypillisin päätöstilanne on metsätilalle laadittava metsäsuunnitelma. Nämä kaksi tilannetta eroavat toisistaan aikajänteen sekä maantieteellisen mittakaavan suhteen. Ensimmäinen tilanne liittyy yleensä muutamaan metsikkökuvioon ja aikajänne on muutamasta viikosta noin vuoteen. Jälkimmäinen tilanne liittyy koko tilaan tai omistajan koko metsäomaisuuteen ja aikajänne on tyypillisesti kymmenen vuotta.

Puukauppa kiikarissa. Kuva: Metla/Merja Lindroos.

Päätöksentekotilanteita voidaan ryhmitellä myös vaikkapa sen mukaan, vaikuttaako naapurikuvion käsittely tai ominaisuudet tarkasteltavan metsäkuvion käsittelyn valintaan. Päätöksentekotilanteet sijoittuvat eri ryhmiin myös silloin, jos ne eroavat toisistaan päätöksentekijöiden lukumäärän (yksi tai useampi), tavoitteiden lukumäärän (taloudellisen tuoton maksimointi, monitavoitteinen suunnittelu) tai suunnittelussa tarkasteltavien metsien tuotteiden ja palveluiden näkökulmasta.

Metsien tuotteet voivat olla puuaineisia ja ei-puuaineisia. Metsien tuottamat palvelut voivat puolestaan olla markkinoilla vaihdettavia (esimerkiksi metsästysmahdollisuudet) tai markkinoiden ulkopuolisia palveluja (esimerkiksi virkistysarvot).

FORSYS-verkoston perustamisen lähtökohtana olivat erilaisten päätöstilanteiden tueksi eri maissa tuotetut työkalut

Kansainvälisen FORSYS-verkoston (Forest Management Decision Support Systems) avulla haettiin vastauksia siihen, miten eri maiden päätöstukitilanteet ja päätöksentekoa tukevat työkalut poikkeavat toisistaan sekä miten eri maiden metsäsuunnittelu- ja päätöstukiohjelmistot sopivat käyttökohteisiinsa. Lisäksi ennakoitiin sitä, miten laskentatarpeet muuttuvat. Esimerkiksi metsäammattilaisten tärkeinä pitämät metsien ei-puuaineiset tuotteet ovat erilaisia eri puolilla Eurooppaa. Joissain Etelä-Euroopan maissa niiden taloudellinen arvo voi olla puusta saatavia hakkuutuloja suurempi.

Näistä syistä verkoston työssä sovellettu tietokonepohjaisen päätöstukijärjestelmän määritelmä oli lavea, sillä vertailuun otettiin mukaan kaikki ohjelmistosovellukset, joita on kehitetty tai käytetty metsien käytön päätöksenteon tukemiseen. Tarkastelu mahdollisti kehittyneiden simulointi-optimointijärjestelmien vertailun lisäksi myös kevyempien ohjelmistojen ja luovien ratkaisujen tunnistamisen.

Suomalaiset päätöstukitilanteet ja suunnittelutyökalut

Kansainvälistä tarkastelua varten Suomesta määriteltiin ja kuvattiin viisi tyypillistä metsien käytön päätöstukitilannetta:

  • Yksityismetsien tilatason taktinen suunnittelu
  • Yksityismetsien leimikkosuunnittelu
  • Alueelliset metsäohjelmat
  • Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu
  • Metsähallituksen hierarkkinen suunnittelu (strategisesta taktiseen suunnitelmaan)

Metsäteollisuuden omien metsien käytön päätöstukitilanteita ei määritelty erikseen. Ne vastaavat monelta osin Metsähallituksen strategista ja taktista suunnittelua. Metsähallituksen suunnitteluprosessit kuvattiin tarkemmin niiden laajan osallistamisprosessin sekä niissä kehitettyjen ja käytettyjen monipuolisten päätöstukimenetelmien vuoksi.

Suomessa keskeisiin päätöksentekotilanteisiin on käytössä useita erilaisia tietokonepohjaisia päätöstukijärjestelmiä ja sovelluksia. MELA- (Metsälaskelma), MONSU- (Monitavoitteinen ja vuorovaikutteinen suunnitteluohjelmisto) sekä SIMO- (Simulointi ja Optimointi) järjestelmät listattiin ja kuvattiin yleisimpinä tila- tai aluetason suunnittelujärjestelminä. MONSUn yhteydessä kuvattiin myös siitä jalostettavissa olevat kannattavuuslaskelmat, jotka tukevat yksityismetsien leimikkosuunnittelua.

Näiden lisäksi kuvattiin osallistavassa luonnonvarasuunnittelussa ja alueellisissa metsäohjelmissa käytettäviä monikriteerisiä, tietokoneavusteisesti käytettäviä päätöstukimenetelmiä, joilla tuetaan näissä prosesseissa laadittavien vaihtoehtoisten metsäsuunnitelmien valintaa.   

Eri Euroopan alueilla haastateltujen metsäammattilaisten näkemys metsien ei-puuaineisille tuotteille tarvittavista malleista, joita voitaisiin käyttää metsäsuunnittelussa. Alueen jälkeen olevat numerot kuvaavat sitä, montako metsäammattilaista (ja kuinka monta prosenttia haastatelluista) vastasi tähän kysymykseen.

Yhtäläisyyksiä maiden välillä – Suomi erottuu edukseen

Maiden välisessä vertailussa samantyyppisiä päätöstukitilanteita löytyi useasta maasta. Esimerkiksi Suomen alueellista metsäohjelmaa ja tilakohtaista metsäsuunnitelmaa piirteiltään vastaava päätöksentekotilanne löytyi lähes kaikista vertailumaista. Muihin raportin 25 maahan verrattuna Suomen päätöksentekotilanteisiin sovelletuista ratkaisuista nousivat esiin edistyneet strategisen tason suunnitteluprosessit, joihin sidosryhmät voivat eri tavoin osallistua sekä simulointi-optimointipohjaisia suunnittelutyökaluja vaihtoehtojen tuottamisessa. Lisäksi näitä kumpaakin vaihetta on tuettu monikriteerisillä päätöstukimenetelmillä.  

Vuonna 2014 ilmestyneessä FORSYS-raportissa listatuista suunnittelutyökaluista useat ovat lähtöisin yliopistoista tai tutkimuslaitoksista, ja ne ovat pääosin tutkimus- ja asiantuntijakäytössä. Näin on jossain määrin myös Suomessa.  Koska tärkeiksi tunnistetuissa päätöstukitilanteissa on ilmeistä tarvetta hyödyntää jo kehitettyjen työkalujen ominaisuuksia, kannattaa työkalujen levittämistä käytännön metsätalouteen jatkaa. Tämä onnistuu muun muassa liittämällä tutkimus- ja kehittämistyö käytännön toimiin, kehittämällä työkaluista helppokäyttöisiä, hyödyntämällä käyttäjäpalautetta sekä sovittamalla käyttöä ja käyttökoulutusta olemassa oleviin toimintatapoihin. FORSYS-verkoston työ jatkuu hyvien käytäntöjen jakamisella ja yhteisillä kehittämishankkeilla ForestDSS-käyttäjäyhteisössä.

Viime aikoina metsäpalveluyritysten palvelutuotteet ovat kehittyneet.  

Nykyisin tarjolla on jo asiantuntija-apua metsänomistajan omista tarpeista ja toiveista lähtien

Raportissa toteutettu päätöstukitilanteiden ryhmittely tarjoaa suuntaviivoja työkalujen valintaan, mutta ei jäsennä metsänomistajien päätöstehtävien luonnetta hänelle tarjottavan päätöstukipalvelun näkökulmasta. Omistaja voi pohtia leimikon koostamista tai hakkuun ajoitusta, koko tilan tai sen osan suojelua, sukupolvenvaihdoksen toteutusta tai uuden metsän ostoa. Lisäksi omistajille hyödyllinen päätöstuki voi vaihdella tilannetyypin sisälläkin.

Tilatasolla keskipitkän aikavälin metsäsuunnittelussa yhden metsänomistajan tavoitteena voi olla saada tietoa tilan hakattavissa olevasta tai tilan kokonaispuumäärästä. Jollakin toisella metsänomistajalla saattaa samassa tilanteessa korostua oppimisen ja ymmärryksen lisäämisen tarve. Päätöstilanteiden ja -tuen erilaisuus ja oikeanlaisen päätöstuen tarjoamisen tärkeys ymmärretään vielä puutteellisesti. Viime aikoina metsäpalveluyritysten palvelutuotteet ovat kuitenkin kehittyneet.  Yhä useammin omistajille tarjotaan heidän omista tarpeistaan ja metsänomistuksen tilanteestaan liikkeelle lähteviä metsäsuunnitelmia ja -suunnitteluprosesseja, vertailulaskelmatyökaluja sekä aiempaa enemmän tietoa toimenpiteiden kannattavuudesta.

Lisätietoja

Julkaisuja:


< Takaisin etusivulle
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita