Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Puun korjuu ja käyttö

17.12.2014
< Takaisin etusivulle

Puun käyttö -teema elää asiakkaiden kautta

Henrik Heräjärvi: "Vain laaja-alaisen yhteistyön kautta onnistumme rakentamaan hyödyllisiä yhteishankkeita, jotka parantavat suomalaisen puutuotealan kilpailukykyä”.

MAT-ohjelman soveltavimpia hankkeita toteutetaan Puun käyttö -teemassa. Teemassa tehtävä tutkimus vastaa sellaisiin tietotarpeisiin, jotka koskevat puutuotteita ja niiden ominaisuuksia, puusta rakentamista, puuteollisuuden kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä puutuotteiden markkinakysyntää. Tutkimushankkeet eivät nouse siivilleen pelkästään tutkijavoimin, vaan yhteistyökumppaneiksi tarvitaan oikeita tiedon käyttäjiä.

Teeman sisältö

Puun käyttö -teemassa toimii vuoden 2014 lopussa puoli tusinaa tutkimus- ja kehittämishanketta, joista suurin osa päättyy vuoden 2015 aikana. Lisäksi valmistelussa on muun muassa puutuotteiden modifiointiin, lujuus­poten­ti­aaliin, rakentamiseen ja markkinakysyntään liittyviä kehittämishankkeita. Jokainen asiakastapaaminen ja yhteydenotto avaa ajatuksia, joista parhaiden toivotaan jalostuvan yhteishankkeiksi – luultavasti kiinnostavimmat aiheet eivät ole tutkijoiden suunnittelupöydille vielä ennättäneetkään.

Lämpökäsitellyn puun tuotanto kansainvälisen ThermoWood® -tuotemerkin alla on lähes seitsenkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2013 ThermoWood®-tuotanto oli noin 130 000 kuutiometriä. Lämpökäsittely on kaupallisesti menes­tyk­sek­käin puun modifiointitapa ja Suomi suurin lämpökäsitellyn puun tuottajamaa. Kuva: Metla/Henrik Heräjärvi.


Puun käytön tutkimus Metlassa NYT: mäntyöljystä ympäristötietojärjestelmiin

Veikko Möttösen johdolla toteutettavassa Puun ominaisuuksien modifiointi ja modifioidun puun markkina­mah­dol­li­suudet -tutkimushankkeessa (2013–2015) on tutkittu lämpömodifiointia, mäntyöljykyllästystä, teollisen mittakaavan yhdistettyä puristus- ja lämpömodifiointia sekä modifioidun puun markkinoita. Vuonna 2015 järjestetään työpaja, jossa kartoitetaan puun modifiointiin liittyviä ajankohtaisia tutkimustarpeita ja ideoidaan hankeyhteistyötä. Modifiointitutkimukseen panostetaan, koska puun ominaisuuksien muok­kaa­mi­sen ja hallinnan merkitys korostuu kaikissa puutuotesegmenteissä. Ympäristösäädökset kurittavat perinteisiä puunsuojausmenetelmiä, samalla tuotteiden biologisen ja säänkeston vaatimukset kuitenkin kiristyvät.

Tuomas Nummelinin johtamassa Puunkäytön edistäminen rakentamisen arvoverkoissa -hankkeessa (2012–2014) on valmisteltu muun muassa avoimiin tietokantoihin perustuvaa rakentamisen ympäristötietojärjestelmää. Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää avoin ympäristötieto rakennustuoteosien tai -hankkeiden suunnittelun ohjelmistoihin kuten kustannuslaskenta- ja CAD-ohjelmistoihin. Jos rakennuksen tai sen osan materiaalivalintoihin liittyviä ympäristötietoja voidaan tarkastella jo hankesuunnitteluvaiheessa, voidaan valintoja aidosti perustella ja markkinoida ympäristöargumenteilla.

Maria Rialan johdossa käynnistynyt Markkinaymmärrys puutuotealan kilpailukyvyn edistäjänä -hanke (2014–2017) pyrkii ennakoimaan puutuoteteollisuuden asiakasdynamiikkaa ja markkinoiden kehitystä. Perinteisten markkinoiden lisäksi tarkastellaan puutuotemielessä huonommin tunnettuja maantieteellisiä alueita ja niiden potentiaalia muun muassa sahatavaran kannalta. Hanke analysoi myös asiakkaiden käyttäytymisen ja tarpeiden muutoksia: kuinka teollisuuden tarjoama tuote- ja palveluvalikoima vastaa kuluttajien muuttuvia tarpeita. Hankkeen kolmannessa osiossa kartoitetaan sähköisen kaupan mahdol­li­suuksia puutuote­teol­li­suu­dessa ja tullaan kehittämään siihen perustuvia liiketoimintamalleja.

Henrik Heräjärven vastuulla olevaa Puutuotetoimialan integrointi cleantech-toimialoihin -hanketta (2014–2015) rahoittaa Puumiesten ammattikasvatussäätiö. Hankkeessa analysoidaan ja ideoidaan puutuote- ja cleantech-toimialojen yhteistyömahdollisuuksia, joista käytäntöön asti vietyjä kokemuksia on toistaiseksi ilmeisen vähän. Hankkeen tuloksista raportoidaan keväällä 2015.

Onnistutaanko osaamisesta pitämään kiinni?

Jos suomalainen puutuotetoimiala ei panosta riittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan, se taantuu suhteessa kilpailijamaihin ja -toimialoihin. Puutuotteiden tutkimiseen ja kehittämiseen soveltuvat laboratorio- ja osaamisresurssit ovat dramaattisesti vähentyneet Suomessa 2000-luvulla. Tästä huolimatta Metsän­tutkimus­laitoksessa (1.1.2015 alkaen Luonnonvarakeskus) on kyetty kehittämään tutkimusosaamista ja palvelutarjontaa sekä ylläpitämään henkilöresursseja.

”Asiakkaidemme käytössä on maamme monipuolisin puutuotearvoketjujen tki-osaaminen, jota täydentävät MAT-ohjelman vahva talous- ja genetiikka-asiantuntemus sekä laajat yhteistyöverkostot Suomessa ja ulkomailla. Tavoitteena on säilyttää ja kehittää tätä osaamispohjaa. Tavoite toteutuu, jos palveluillemme riittää kysyntää. Vain laaja-alaisen yhteistyön kautta onnistumme rakentamaan hyödyllisiä yhteishankkeita, jotka parantavat suomalaisen puutuotealan kilpailukykyä”, toteaa puun käyttö -teeman vastuututkija Henrik Heräjärvi.

Lisätietoja

< Takaisin etusivulle
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita