Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Puun korjuu ja käyttö

17.12.2014
< Takaisin etusivulle

Puun mittaus -teema palvelee käytäntöä ‒ hakkuukonemittauksen tyvikuutiointia tutkitaan dippaamalla

Puun mittaus -teeman yksi kolmesta päätehtävästä on kehittää puutavaran mittauksessa käytettäviä mene­tel­miä. Esimerkkinä tutkimus, jonka perusteella tukin tyviosien tilavuuslaskennassa käytettäviä matemaattisia kaavoja voidaan täsmentää niinkin konkreettisin menetelmin kuin dippaamalla koepölkkyjä upotusaltaaseen.

Vanhaa ja uutta puun mittauksessa

MAT-ohjelmassa mittaustutkimusta suunnataan perinteisen puukauppaa palvelevan puutavaran mittaus­mene­tel­mien tutkimuksen lisäksi puun ja puutuotteiden mittauksen tutkimukseen. Tutkimusaiheita ovat ainetta rikkomattomien mittaustekniikoiden soveltaminen sekä puutavaran määrän, mutta myös puun laatu­ominai­suuksien mittauksessa. Lisäksi pyrkimyksenä on laajentaa tutkimusaluetta kohti mittausinformaation hallintaa ja hyödyntämistä sekä mittauksen kustannus-hyöty-suhteita koskevia tutkimuksia. Mittaustutkijat osallistuvat omalla asiantuntemuksellaan myös ohjelman muiden teemojen hankkeisiin niiden tarpeiden mukaan.

Tutkimusaineistoa kerätään eri puolilta Suomea (ylh.). Kuva: Metla/Erkki Salo.
Upotusmittaus vaatii raskasta kalustoa (alh.). Kuva: Henry Imponen.

Käynnissä olevat mittaustutkimukset tukevat silti edelleen käytännön puutavaran mittauksen menetelmien ja ohjeistuksen kehittämistä. Näitä ovat hakkuukonemittauksen tyviprofiilifunktiot, aines- ja energiapuun painomittauksen muuntoluvut, tähän liit­tyvä energiapuun kosteuden mallinnus sekä puutavaran mit­taus­mene­telmien tarkkuuteen vaikuttavat tekijät. Tukin profiilin halpaa 3D-mittausta ja akustisten menetelmien soveltamista lujuuslaadun määritykseen puupylväistä ja tukeista on tutkittu teollisissa ympäristöissä. Työlistalla on case-tutkimuksia ainetta rikkomattomista menetelmistä puumateriaalin ja puutuotteiden ominaisuuksien mittauksessa.

Tilavuuden vertailuarvot selville upottamalla – tutkimuksessa mukana myös suuret metsäyhtiöt

Hakkuukonemittauksessa pölkkyjen läpimittoja mitataan jatku­vasti karsinnan ja katkonnan aikana. Näiden mittojen perusteella määritetään yhtenäinen runkokäyrä ja edelleen lasketaan pölk­ky­jen tilavuudet. Poikkeuksena ovat tyvipölkyt, joiden tyviosien läpimitat määritetään laskennallisesti tyvifunktioilla. Tyviosalla tarkoitetaan 1,3 metrin matkaa kaatosahauksesta eteenpäin. Tyvifunktiot ovat puulajikohtaisia, ja samaa funktiota käytetään koko maassa ja kaikissa hakkuukoneissa. Männyn tyvifunktioita tutkitaan nyt vertaamalla koetyvien funktioilla laskettua tilavuutta upottamalla saatuun tilavuuteen.

Männyn tyvifunktioiden tarkastamista varten on käynnissä lähes koko maan kattava tutkimusaineiston keruu. Syksyn 2014 aikana on valittu ja hakattu jo yli 30 koemetsikköä eri puolilla Suomea. Koepölkkyjen kokonaismäärä tulee olemaan yli 800. Mittauksia tehdään metsässä ja keskitetysti kuudella eri tehtaalla.

Koepölkkyjen tyviosien mahdollisimman oikeat tilavuudet mää­ri­tetään upottamalla koepölkyt pystyasennossa upotusaltaaseen, siis dippaamalla. Arkhimeden lakia sovelletaan siten, että koe­pölkyt punnitaan ilmassa ja tyviosat 1,3 metrin syvyyteen upo­tet­tuina. Tyviosan tilavuus määritetään näiden painojen erotuksena. Upotuksissa käytetään puutavara-autoja tai materiaalinkäsittelykoneita, joiden kuormaimissa nostokorkeus riittää kokonaisten pölkkyjen upottamiseen pystyasennossa.

Tutkimusta johtaa Metsäntutkimuslaitos, ja se toteutetaan yhteistyössä Metsäliitto Osuuskunnan, UPM-Kymmene Oyj:n, Stora Enso Oyj:n ja Metsähallituksen kanssa. Eri työvaiheita on toteuttamassa lukuisa määrä korjuu- ja kuljetusyrityksiä ja lisäksi tehtaiden puunkenttätoiminnoista vastaavia yrityksiä. Tutki­mus­aineisto valmistuu alkuvuonna 2015, ja tulokset saadaan vuoden mittaan.

Lisätietoja

< Takaisin etusivulle