Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Puun korjuu ja käyttö

17.12.2014
< Takaisin etusivulle

Tukkipuun laatua jalostamaan

Puiden välinen muuntelu puun laadussa on usein riesa niin puun mekaanisessa kuin kemiallisessakin käy­tös­sä. Yksilöiden välisestä muuntelusta osa johtuu erilaisista kasvupaikkaolosuhteista ja muista ympäristö­teki­jöistä, mutta varsin suuri osa muuntelusta on geneettistä. Geneettistä muuntelua voidaan hyödyntää valitsemalla tietynlaisen puun laatuominaisuuksia ja kasvattamalla näin tasalaatuisempia ja ominaisuuksiltaan halutumpaa puuainesta tuottavia taimia. Puun laadun ja ominaisuuksien genetiikkaa ja sen hyödyntämistä tutkitaan MAT-ohjelman puun perimä ja laatu -teemassa.

 
  Parannusta laatuun saadaan jo nykyiselläänkin puun ulkoisten ominaisuuksien suhteen, esimerkiksi siemenviljelystaimilla uudistetut metsiköt tuottavat jo nyt ohutoksaisempaa ja oksakulmaltaan suotuisempaa puuta kuin luontaisesti uudistetut metsiköt. Vasemmalla pluspuiden jälkeläiskoeala ja oikealla metsikkösiemenen koeala. Kuva: Metla/Jari Hynynen.

Kohti laadun jalostusta

Käytännön metsänjalostus on edennyt pääpuulajeillamme luonnonmetsistä tunnistettujen pluspuiden hyödyntä­mi­sestä risteytys- ja testausohjelmiin. Näiden ns. jalostuspopulaatioiden läpikäyminen on mahdollista, kun tutkimustieto karttuu ja analyysi­mene­telmät kehittyvät myös muiden puun käytössä olennaisten kysymysten kuin kasvun, elinkyvyn ja ulkoisen laadun suhteen.

Puun laadun tutkimuksissa hyvän puun laatu siirtyy metsätalousmetsiin jalostetusta aineistosta perustettujen siemenviljelysten kautta. Hyötyjen käytäntöön vientiä yritetään myös nopeuttaa tutkimalla muun muassa valikoivan keruun mahdollisuutta nykyisillä siemenviljelyksillä. Siinä taimia tuotetaan puunlaadultaan erinomaisten kloonien siemenistä.

Useilla havupuilla kasvullinen lisäys on jo arkipäivää globaalissa metsätaloudessa. Metlassa erikoistutkija Tuija Arosen ryhmä kehittää menetelmiä kasvullisten taimien tuottamiseen myös kotimaisilla havupuilla. Kasvullisten taimien tuottaminen yhdistettynä puun laadun tunnistamiseen jo pienistä taimista lähtien avaisi mahdollisuuksia kasvattaa ”räätälöityä” puuta, josta saisi laadultaan halutunlaista ja tasalaatuista puuainesta erilaisiin käyttötarkoituksiin.  

Puun laadun perimän ja sen hyödyntämisen tutkimus vaatii monitieteisyyttä ja yhteistyöverkostoja

Puun laadun mittausmenetelmien tulisi olla nopeita ja isoille näytemäärille sopivia. EU-rahoitteisen Trees4Future-hankkeen yhdessä osiossa kehitellään menetelmiä puun laadun kemian ja fysiikan mittauksiin Euroopan johtavien puututkimuslaboratorioiden voimin. Laboratorioiden menetelmiä on testattu ristiin samoilla materiaaleilla – muun muassa Metlan tutkija Susanna Pulkka oli syksyllä 2014 analysoimassa männyn sydänpuun uuteainepitoisuuksia optisin menetelmin INRAssa Orleansissa Ranskassa.

Kansainvälinen ryhmä kokoontui lokakuussa 2014 Metlaan Vantaalle esittelemään EU-hankkeen tähänastisia tuloksia ja miettimään jatkoanalyyseja. Monissa analyyseissä pyritään irti työläistä ”märän kemian” menetelmistä ja etsitään puuaineksesta aineita optisesti mittaavia menetelmiä. Tutkijatapaamisessa todettiin, että huolellisesti valitut optiset menetelmät voivat antaa varsin luotettavan kuvan puuaineksen kemiallisista ominaisuuksista. Monet näistä menetelmistä voivat soveltua myös puutavaran lajitteluun esimerkiksi sahoilla.

Monitieteisyys ja laaja yhteistyö ovat erittäin tärkeitä, kun tutkitaan puun laadun geneettistä perustaa tai mietitään puun laadun geneettisen muuntelun hyödyntämisen taloudellisia reunaehtoja. Näitä aiheita edistetään tässä ohjelmassa tekemällä yhteistyötä muun muassa Helsingin yliopiston ja Oulun yliopiston genetiikan ryhmien kanssa sekä kansainvälisellä tasolla.

Metsäntutkimuslaitoksen fuusioituminen osaksi Luonnonvarakeskusta vuoden 2015 alussa tuo mahdollisuuden tehdä entistä tiiviimmin yhteistyötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen jalostustutkijoiden kanssa. Vaikka puut ja siat ovat ulkoisesti erilaisia, niin jalostamisen geneettiset ja tilastolliset periaatteet ovat varsin samanlaisia – oli sitten kyse sian kinkun läskisyydestä tai puun laadusta.

MAT-ohjelman puun perimä ja laatu -teeman tavoitteet ja tutkimuskohteet

  • Lisätään ymmärrystä ja tietoa perinnöllisestä vaihtelusta osana puutuoteteollisuuden käyttämän puuraaka-aineen laatuominaisuuksien ja niihin vaikuttavien tekijöiden kokonaisvaihtelua.
  • Tutkitaan mahdollisuuksia vaikuttaa puuraaka-aineen laatuominaisuuksiin puuyksilön ilmiasun valintaan perustuvan metsänjalostuksen avulla.
  • Tarkastellaan ja sovelletaan kustannustehokkaita menetelmiä puuraaka-aineen laadun ja ominaisuuksien mittaamiseen tavoitteena näihin vaikuttavien geneettisten tekijöiden tunnistaminen. Metsänjalostuksella saatavat jalostushyödyt on voitava viedä käytäntöön mahdollisimman nopeasti halutunlaisen metsänviljelyaineiston tuottamiseksi.
  • Tuodaan lisätietoa ja käytännön sovelluksia puuraaka-aineen laatuominaisuuksien jalostamista varten sekä perinteisen jalostuksen että genomisen jalostuksen tarpeisiin tutkimalla muutamien puulajien malliominaisuuksia.
  • Arvioidaan uusien, perintöaineksessa sijaitsevia merkkejä hyödyntävien jalostusmenetelmien mahdollisuuksia arvokkaiden puuraaka-aineen ominaisuuksien kehittämisessä.
  • Arvioidaan metsänjalostustyöllä jo saavutettuja taloudellisia hyötyjä Suomessa erityisesti puutuoteteollisuuden kannalta. Lisäksi ennustetaan tulevien suuntausten hyötyjä metsänomistajille ja kansantaloudelle.
  • Kartoitetaan uusien jalostettavien raaka-aineominaisuuksien taloudellista merkitystä ja selvitetään ominaisuuksien jalostamisen taloudellista merkitystä arvoketjun eri toimijoiden näkökulmista.
  • Puun perimä ja laatu -teeman hankeluettelo
Lisätietoja

< Takaisin etusivulle