kuva:Metla/Jouni Hyvärinen
Metla

Myyräarmeija etenee taimikossa kuin juna

Myyrät tuhosivat vuosi sitten yli 30 miljoonaa tainta
Myyristä kaksi lajia on kunnostautunut metsätuhopuolella ylitse muiden, peltomyyrä ja metsämyyrä. Ne ovat yleisimmät myyrälajimme, joiden kannat vaihtelevat valtaosassa Suomea säännöllisissä 3–4 vuoden jaksoissa eli sykleissä, yhtäaikaisesti laajoilla maantieteellisillä alueilla. Vesimyyrä on edellä mainittuja lajeja suurempi ja sen kannat vaihtelevat epäsäännöllisemmin ja paikallisemmin.

 

 
Metsämyyrä. Kuva: Metla/Pekka Voipio  
 
Peltomyyrä. Kuva: Metla/Erkki Oksanen  

”Syksyllä 2008 myyräkannat olivat monin paikoin korkeammat kuin kertaakaan aiemmin Metlan kolmikymmenvuotisen seurantapyyntihistorian aikana”, toteaa Metlan tutkija Otso Huitu.  Tämä johti erittäin vakavien myyrätuhojen paljastumiseen hangen alta keväällä 2009. Metsäkeskusten arvioiden mukaan myyrät tuhosivat talvella 2008–2009 täysin noin 20 000 hehtaaria taimikoita, mikä vastaa yli 30 miljoonaa tainta. Lievempää vahinkoa dokumentoitiin lisäksi moninkertainen määrä. Rahalliselta arvoltaan kyseisen talven vahingot kohoavat lähellä 20 miljoonaa euroa.

 

Viime syksynä pelto- ja metsämyyriä esiintyi paikoin runsaasti etenkin Pohjois-Karjalan itäosissa. Huitu ennustaakin, että pahimmat myyrien aiheuttamat taimikkotuhot saattavat löytyä tänä keväänä itärajalta.

 

Myyrät viihtyvät heinikkoisissa taimikoissa – petojen silmiltä suojassa
Myyrien aiheuttamien taimituhojen määrä on suoraan riippuvainen myyrien määrästä, joten tuhoja esiintyy eniten kannanvaihtelun huippuvaiheissa. Myyrien määrän lisäksi useat tekijät vaikuttavat taimikon myyrätuhoalttiuteen. Näistä tärkein on taimikon heinäkasvillisuuden määrä. Pahin taimituholaisemme, peltomyyrä, käyttää heinäkasveja ensisijaisena ravintonaan ympäri vuoden. Vankka heinäkasvillisuus mahdollistaa myyräkannan vahvan kasvun ja samalla suojaa myyriä tehokkaasti pedoilta. Muita taimikon tuhoalttiuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa maan­muokkaus­menetelmä, puulaji, taimien alkuperä sekä istutustaimien lannoituskäytäntö taimitarhalla.

 

 

 
 

Keväällä metsänomistaja törmää usein näin lohduttomaan näkyyn.

Kuva: Metla/Otso Huitu.

Kaikki kelpaa: kuoret, silmut ja juuret
Myyrät aiheuttavat tuhoja kaluamalla taimien kuorta ja syömällä niiden silmuja tai juuria. Valtaosa tuhoista tapahtuu talvella.

 

Peltomyyrä kaluaa kaikkien metsätaloudessa käytettävien puulajien nuorten taimien kuorta maan pinnan yläpuolella lumihangen suojissa. Syönti alkaa yleensä tyveltä ylettyen usein hangen pinnan korkeudelle asti. Pienimmät taimet peltomyyrä usein katkoo täysin pieniksi pätkiksi.

 

Metsämyyrä kaluaa miltei yksinomaan havupuiden taimia. Sekin voi kaluta pieniä taimia hangen alla, mutta yleensä latvasta alkaen. Tyypillisempää metsämyyrälle on isompien taimien latvasilmujen ja ylimpien kasvainten kuoren kaluaminen hangen yläpuolella. Metsämyyrän latvasyönnöksiä voi kohdata jopa 5-6 metrin korkuisissa puissa.

 

Vesimyyrä kaluaa maan alla kaikkien puulajien taimien juuria.

 

Kuinka torjua myyrätuhoja taimikoissa?
Tehokkain keino myyrätuhojen ehkäisemiseen on heinäkasvillisuuden torjunta. Myös istutusajan­kohdalla on suuri merkitys myyrien voimakkaiden ja ennustettavien kannanvaihteluiden vuoksi. Arvokkaimpia puulajeja kannattaa varustaa taimisuojin. Myös karkoteaineita, myrkkyjä, loukkupyyntiä tai varpuspöllön pöntötystä voi menestyksekkäästi käyttää myyrien torjuntaan.

 

Mikäli torjunta ei ole onnistunut, taimia voi yrittää elvyttää tuhon jälkeen. Peltomyyrän kaluamia taimia voi katkoa syöntikohdan alapuolelta. Tämä vähentää sieni-infektioriskiä, mutta saattaa varsinkin lehtipuilla johtaa monilatvaisuuteen. Tätä, samoin kuin metsämyyrien latvasyönnistä seuraavaa monilatvaisuutta voi vähentää katkomalla kilpailevat latvat pois jättämällä vain voimakkaimman jäljelle.

 

Myyrien tuhoaman kuusentaimikon täydennystä tai uudistamista ei kannata kiirehtiä tuhon jälkeisenä keväänä. Jopa 90 prosenttia kuusentaimista saattaa toipua vakavankin oloisesta vioituksesta kesän aikana. Uudelleenistutuspäätös kannattaa tehdä vasta keskikesällä, jolloin nähdään kuolleiden taimien todellinen määrä kevättä paremmin.

 

Metlassa tiivistä myyräseurantaa
Metlassa seurataan ja tutkitaan myyrien kannanvaihteluja sekä syitä, jotka johtavat taimituhojen esiintymiseen. Lisäksi tutkitaan menetelmiä, joiden avulla metsätalouden myyrätuhoja voitaisiin tehokkaimmin estää. Myyräseuranta on yksi Metlalle kuuluvista viranomaistehtävistä. Säännöllisesti ilmestyvistä katsauksista käy ilmi myyrätuhojen maantieteellinen esiintymisriski metsätaloudessa ja puutarhoissa.  Siinä kerrotaan myös myyrien levittämien tautien, kuten myyräkuumeen, tarttumisriskistä.


Lisätietoja:

 

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi